Joulunviettoa omien perinteiden mukaan

Meillä on viimeisen 10 vuoden aikana muokkautunut joulu omanlaiseksi perinteeksi. Ravintola on kiinni kolme päivää, jouluaatosta tapaninpäivään, ja Leo haluaa olla mielummin kotona ja kutsua meille ihmisiä, kuin vierailla muilla.


Jouluaatto alkoi klo6 aamulla, kun Leo lähti kalakauppaan ostamaan tuoretta kalaa jouluaaton kalalounaalle, täällä kun aattona syödään aina perinteisesti kalaa. Minä taas olin järjestänyt Mathiakselle aarteenetsintää, jotta päivä ei olisi pelkkää odottelua.



jokaiselle eri aamupalaa aattona


Aattona meille tuli porukkaa siis lounaalle, niinkuin yleensä. Joka vuosi ihmiset hieman vaihtuu, kuka tulee, kuka taas ei, mutta kaikki on tervetulleita. Leo valmisti mereneläviä koko aamun, minä katoin pöytää ja laitoin muutaman alkupalan. Tänä vuonna meitä oli yhteensä 13, ja lounas venähti illalliseen asti, syöden, juoden ja pelaten alhaalla ravintolan puolella.





Illan olimme rauhassa kotona kolmisteen, katsoimme jouluelokuvan, ja laitoimme piparin ja lasin maitoa joulupukkia varten odottamaan.

Joulupäivän taas olimme kotona pienemmällä porukalla. Aamu koitti jo klo5, kun Mathias ei malttanut nukkua, lahjojen odottaessa kuusen alla. Annoimme Leon sentään nukkua 7.30 asti, ennenkuin avasimme lahjat.





Puoli yhdentoista pintaan saapui anoppi, jota sain viihdyttää lounaaseen asti, Leon (taas) laittaessa ruokaa. Joulupäivä on täällä se itse JOULU, ja silloin syömme italialaisittain antipastoja ja pastaa. Yleensä olen laittanut myös kinkun ja laatikot, mutta niitä ei maista koskaan kukaan. Niin kävi myös tänä vuonna. Ne korkkasimme vasta sitten tapaninpäivänä.
Lounaan jälkeen anoppi otti sohvalla parin tunnin tirsat, Mathias ja Leo rakensi legoja, ja minä laitoin kämppää kuntoon ja jopa pyykkäsin, kun en muuta keksinyt. Herättyään hän sitten lähti kotiin, ja me aloimme pelaamaan kolmistaan Tombolaa ja Unoa.







Tapaninpäivän aloimme ulkoillen ja kävimme katsomassa seiminäyttelyä lähikylällä. Lounaalla söimme siis suomalaisittain, ja saimme seuraa Andreasta, joka lounaan jälkeen jäi vielä pelaamaan Risikoa.





Yleensä olemme tapaninpäivänä iltapäivästä käynyt katsomassa elävää seimeä jossakin, mutta tänä vuonna lähdimmekin Leon parhaimman kaverin ja hänen vaimonsa kanssa Perugian keskustaan kaakaolle ja katsomaan jouluvaloja.







Eli niin vierähti kolme päivää, hyvin vähän vain oman perheen kesken ja leväten.

Tänään olikin paluu arkeen, kun Leo lähti töihin ja minä tallille ratsastamaan. Ainoastaan Mathias on edelleen yöpuvussa, ja tuskin loppupäivänä enää pukeekaan päälleen. Huomenna hänkin saa aloittaa lomaläksyjen parissa, vaikka aiomme ottaakin rennosti välipäivät, ainakin me Mathiaksen kanssa, sillä välin kun Leo puurtaa Uuden Vuoden menun kanssa keittiössä.

Mukavia välipäiviä kaikille!

Kommentit

Suositut tekstit