Lepoa ja unettomuutta sekä masennuksessa möngerrystä

Tämä viikko on ollut niitä viikkoja, minkä olisin voinut skipata täysin ja siirtyä suoraan seuraavaan viikkoon. Olen kärsinyt unettomuudesta valvoen yöt ja maannut päivät lepuuttanut häntäluutani (mikä siis vääntyi pudotessa, muttei onneksi murtunut!), ja siinä samalla tylsistynyt sekä epäillyt, ettei minusta ole mihinkään. Enhän minä mitään osaa, ja tässä tämä loppuelämä nyt sitten meneekin sohvalla maaten. Möngersin masennuksen kourissa pari päivää, kunnes Leo veti sieltä ylös, ja potki perseelle. Siis kuvainnollisesti.


Lauantai-aamun viettoa. Meillä herätään edelleen kukonlaulun aikaan...

Kävin hatha-joogassa venyttelemässä itseäni. Joka paikkaan sattui, mikä ei tietenkään ole ihme, kun olen ollut tekemättä mitään, ja maannut vaan pari viikkoa. Ja siihen lisätään tärähdyksen saanut selkäranka, ja rangan ympärillä olevat selkälihakset, jotka tietty veti ihan jumiin putoamisen takia. 

Kävimme perheen kesken lounaalla La Stalla-ravintolassa Assisissa, missä liha paistetaan avotulella salissa olevassa takassa.  Ja Mathias oli iloinen, kun seinään sai kirjoittaa. 



Tallilla olen käynyt jokatapauksessa, vaikka en ole siis ratsastunut. Ensi viikolla jos kokeilisi nousta taas hevosen selkään pikkuhiljaa.



Meillä oli keskustelut opettajien kanssa Mathiaksen koulumenestyksestä. Fiksu poika kuulemma, mutta ei mitään mielenkiintoa koulua kohtaan ( no ei sen puoleen mitään muutakaan kohtaan, vaan kaikki on yhtä pakottamista ja kiukuttelua karatesta uimakouluun...) ja vilkas on. Ei osaa olla hiljaa (keneenköhän on tullut...), mutta nykyään sentään istuu paikallaan. Jep. 
Jokaisesta muistutuksesta on iPad ja Wii ollut pois käytöstä loppuviikon, ja viimeksi niillä onkin pelattu varmaan kuukausi sitten, jos ei ylikin.

iso poika on jo...

Joulua olen fiilistellyt sen verran mitä intoleransseiltani olen pystynyt, esimerkiksi olen keittänyt glögimaustetta vedessä, ja juonut sen kuin jouluteen, kokeilin myös täysomenamehuun, mutta ilmeisesti hedelmäsokeri ei tehnyt hyvää, kun voin erittäin pahoin sen jälkeen. 


Olemme koristelleet koko kodin jouluun, nyt jo joulukuusesta lähtien. Olisin halunnut tänä vuonna oikean kuusen, nyt kun koirat on jo isoja, ja jättäisi sen varmasti rauhaan, mutta olin taas vähemmistössä siinä(kin) hommassa, joten muovikuusella mennään tämäkin vuosi. 




Tänään pitäisi koristella vielä ravintolan puoli, ja iltapäivällä toivon mukaan menemme jonnekin koko perheen voimin, vesisateesta huolimatta, muuten alkaa seinät kaatua jo pikkuhiljaa päälle.

Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!!!

treffi-ilta Steven kanssa... muuta seuraa kun ei ole ollut

Kommentit

Suositut tekstit