Umbriaa edustamassa

Kevään aikana minua pyydettiin mukaan ryhmään, joka edustaisi Umbriaa läänien välisessä hevoskilpailussa. Kilpailu oli ns. hevosten kanssa esiintymistä, eli ei mitään perinteisiä hevoskisoja.
Umbrian ollessa vanha (etruskiaikainen) lääni painotimme esityksessämme historiaa. Tarina kertoi tytöstä, joka keskiajalla joutui noitavainotuksi. 
Me hevosten kanssa olimme pukeutuneet eri aikakausien vaatteisiin lähtien keskiajalta ja päätyen 1800-luvulle (minä).

kuva: Sofia Raggi

Alkukesä meni siis hevosia kokeillen (omaani en voinut edes harkita, sen ollessa erittäin säikky), ja kohdalleni osui 13-vuotias ori, Mega. 



Sen jälkeen treenasimme koreografiaa, totutimme hevosia tulen vierellä kävelemiseen jne. 

Itse tapahtuma kesti kaksi päivää. Lähdimme lauantai-aamuna kohti Leonessan kylää, Rietin lähelle. Lounastimme ja aloimme valmistella hevosia. 
Sen jälkeen menimme itse meikkiin ja hiusten laittoon, ja viimeiseksi vaihdoimme asut.





Meidän esitys oli vasta klo23.45, ja olimme tokavikoina.






             Esityksen jälkeen vaihdoimme vaatteet ja istuimme vielä iltaa pari tuntia.





Nukkumaan ehdimme muutamaksi tunniksi, kun uusintaesitys oli aamulla klo10.30, ja meikkirumba ja hevostenhoito yms piti ehtiä tehdä ennen sitä.








            Klo.14 oli sitten palkintojenjako, ja yllätykseksemme ylsimme hopealle! 




Olipa kokemus, ja oli suuri kunnia edustaa Umbriaa, näin suomalaisena. Tosin palautuminen tästä koko hommasta vei kyllä koko alkuviikon. Nyt pikkuhiljaa alkaa taas elämä maittaa väsymyksen ja päänsäryn jälkeen.

Kommentit

Suositut tekstit