Ei-poika

Meillä on oikeastaan aina jotain tapahtumaa jossainpäin Umbriaa, mikä minusta on ihanaa, kotona kökkiminen kun harvoin houkuttelee, ja nautin että pääsen ihmisten ilmoille ja katselemaan paikkoja, myyjäisiä, festoja ja muita tapahtumia.
Mutta, ja tähän asiaan kuuluu erittäin iso MUTTA... nimittäin Mathias, joka ei IKINÄ haluaisi lähteä minnekään. Jo kun aloitan, että mennään..., niin vastaus on EI. Kundi ei halua poistua kotoa, on tapahtuma mikä tahansa. Ei ulos syömään, ellei ole kyseessä McDonald's, ei lasten tapahtumiin saati sitten muihin... Ja näin on siis aina ollut, ja viime vuosina oma tahto on tullut esiin vielä voimakkaammin.



Viime kesänä sainkin tarpeekseni jatkuvasta pakottamisesta ja houkuttelemisesta, sekä Mathiaksen valituksesta kaikkien reissujen ajan, ja löin hanskat tiskiin. Emme käyneet juuri missään, niinpä Mathias leikki ja pelasi tyytyväisenä itsekseen omassa huoneessaan, ja minä makasin sohvalla kattoon tuijottaen kyllästymiseen asti, ja masentuen.

Niinpä tänä vuonna olen päättänyt, että Mathias saa luvan oppia käymään niissä. Villeimmissä unelmissani nään kuinka se oikein innostuu itsekin, ja meillä on tosi kivaa, sen normaalin koska mennään kotiin-valituksen sijaan.... ehkei niin käy, mutta tämän mamman on päästävä pois neljän seinän sisältä, joten kevään ja kesän festat ja tapahtumat, täältä tullaan!




Kommentit

Suositut tekstit